Ajattelin, etten kävisi vaa'alla vähään aikaan, mutta houkutus oli liian suuri ja pakkohan sille oli astua. Näytti enemmän kuin aikoihin, itseasiassa enemmän mitä olen viime kuukausina painanut. Yli 60 kiloa. Mikä surkimus olenkaan. Olen pettynyt niin totaalisesti itseeni.
Olen skipannut aamiaisen ja lounaan, vain illalla syönyt ja silloinkin paaaljon salaattia ja vähemmän ns. kunnon" ruokaa (ja jos lounaaksi jotain, niin marjoja vain omasta puutarhasta). Olin siinä toivossa ja uskossa, että nyt vihdoin kilot olisivat karisseet, mutta ei. Ehkä johtuu näistä "naisten vaivoista" taas, tai niin ainakin toivon. Kunpa tämä olisi vain nesteitä, en kestä itseäni tällaisena.
Vaikka vieraita on ollut, olen pärjännyt ilman neuletakkia. Ensimmäiset päivät meni käsivarsia peitellessä, mutta sitten oli jo sen verran kuuma, ettei kestänyt.. eikä onneksi kysymyksiä yms. ole tullut arvista sun muista. Ei edes tatuoinneista. Eivät kai vaan kehtaa kysyä. Tän viikon sunnuntaina lähtevät ja saan vähän aikaa itselleni. Vihdoin ja viimein. Vaikka en tiedä onko se oikeastaan hyvästä vai..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti